Kissakosken kanavasta alkoi tarina, joka on osa suomalaista teollisuushistoriaa

Teollisuushistoriallisesti merkittävä Kissakoski rakentuu 1850-luvulla valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille. Metsäiseen ympäristöön 1900-luvun alussa syntyneestä laajasta teollisuusyhdyskunnasta on jäljellä punatiilinen Kissakosken paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta, 1932 rakennettu voimalaitos sekä tehtaaseen liittyvät arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemat johtajiston ja työväen asuinrakennukset sekä 1916 valmistunut kansakoulu.

Pyrkimyksenä oli parantaa kulkuyhteyksiä,
estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa

Kaikki sai alkunsa 1700-luvun lopulla, kun paikalliset maanviljelijät tuskastuivat jokakeväisiin tulviin. 1800-luvun alkupuolella perustettu Koskenperkausjohtokunta jatkoi jo Ruotsin vallan aikana aloitettuja koskien raivauksia. Pyrkimyksenä oli parantaa kulkuyhteyksiä, estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa järvenlaskuilla. Peltoalaakin tarvittiin lisää. Näin syntyi ajatus laskea Puulaveden pintaa. Idea päätettiin toteuttaa rakentamalla Kissakosken kanava. Projekti oli sen verran mittava, että kanava valmistui vasta vuonna 1842. Puulan pintaa saatiin laskettua 2,5 metrillä, ja se yhdistyi kanavan kautta Mäntyharjun reittiin.
 
1900-luvun alussa liikemiehet oivalsivat mahdollisuuden käyttää voimakkaasti virtaavaa vettä hyväksi. Paikalle perustettiin paperitehdas. Yrityksen nimeksi tuli Oy Kissakoski Ab. Sen perustivat helsinkiläiskauppiaat K.H.Renlund, Wilhelm Bensow, Karl Fazer ja J.L.Lupander. Yritys aloitti toimintansa 1907 ja valmisti muun muassa vientiin menevää värillistä lahjapaperia, joka oli harvinaista 100 vuotta sitten. Tehtaan turmioksi koitui tulipalo. Kymi Oy osti tehtaan 1922. Se toimi puuhiomona aina talvisotaan asti, jolloin tehdas lopetettiin kannattamattomana.